Atuakkap immiussap oqaluttuassartaa
Allattoq Henning Eriksen (Dansk Blindesamfundimi ilaasortaq)
Atuakkap immiussap pilersinneqarnera
1930-kkunni USA-mi aamma Tuluit Nunaanni atuakkat oqaluttartup nuutaanut immiunneqarsinnaanngorlugit teknikki ineriartortinneqarpoq. Sorsuunnersuaq Kingulleq aallartimmat teknikki taanna Danmarkimut anngutinngisaannarpoq. Sorsunnersuup Kingulliup kingorna spolebåndit ineriartortinneqarput taamaalillunilu atuakkat immiunneqarsinnaanngorput atuisartorpassuarnullu atuakkanik immiussanik atukkiussisoqartalerpoq.
Maannakkut NOTA-soq (Nationalbibliotek for mennesker med læsevanskeligheder (Inunnut atuarniarnermikkut ajornartorsiuteqartunut Nuna tamakkerlugu atuakkanik atorniartarfik)) 1952-imi Isumaginninnermut ministeriaqarfiup ataani namminersortutut tappiitsunut atuakkanik atorniartarfinngornissami tungaanut Det Kongelige Blindeinstitutimi aallaqqaammut immikkoortortaqarfeerannguuvoq. 1950-kkut qeqqanni tappiitsut isigiarsuttorujussuillu atuakkanik immiussanik atorniarsinnaalerput. Tappiitsunut atuakkanik atorniartarfiup ineriartortinneqarneranut Dansk Blindesamfund timitaliilluni peqataavoq, taamaalilluni atuakkat immiussat pitsaanerpaanngorlugit assilineqarsinnaanngorlutik. Spolebåndit atorneqartut oqimaatsuupput aamma atuakkap angissusia apeqqutaatillugu poortugaq atuakkamik immiussamik imalik ataasiinnaq 5 kilonik oqimaassuseqarsinnaasarpoq.
Atuakkat immiussat naalaarsinnaajumallugit soorunami tusarnaarnissaanut båndoptageqartoqartariaqarpoq. 1950-kkut aallartinneranni taanna tappiitsunut isigiarsuttorujussuarnullu atortorissaarutaavoq akuerisaanngitsoq. Dansk Blindesamfundimi Invalideforsikringsrettenimit ukiumut atuakkat 300-it tiguneqartarput, tamakkulu peqatigiiffimmit ilaasortanut agguaanneqartarput, ilaasortalli båndoptagerinit amerlanerupput. Tappiitsunut naqinnerit atorlugit atuartartut kingullinnguussaapput, tassami taarsiullugu inussamik nuuinik taamaallaat atuarsinnaagamik. Arlallilli atuakkanik immiussanik aamma atuarusuttarput taamaattumillu namminneerlutik båndoptagerisisarput. Taanna akisuujuvoq, tassami båndoptagerit nuannarineqarnerpaat ilaat Tandbergimeersoq 800 koruunit missaannik akeqarami (ullumikkut akinut naleqqiullugit 12.300 koruunit).
1950-kkut naajartorneranni nuna tamakkerlugu atuagaq immiussaq siulleq saqqummersinneqarpoq. Tusagassiortut marluk tamarmik aviisimit allameersut – ataaseq talerperliuniat aviisianneersoq ataaserlu socialdemokraatit tusagassiorfianneersoq, sapaatit akunneranut marloriarlutik Danmarkimit nunanillu allanit nutaarsiassanik, ilanngutassianik angalanilersaarutinillu aallakkaatitsisartussanngorlugit suliakkinneqarput. Qaammammut 5 koruuneerlutik tappiitsut isigiarsuttorujussuillu nutaarsiassanik maannakkut pisunik malinnaasinnaalerput. Aviisit immiussat saqqummernerisa kinguninngua tappiitsut isigiarsuttorujussuillu aamma atuagassianik immikkut soqutiginartortalinnik, assersuutigalugu naasorissaasunut tappiitsunut atuagassiaq, naalaarsinnaalerput.
Atuartitsineq/Ilinniartitaaneq
1960-kkunni atuakkat immiussat aamma Kalundborgimi Refsnæsskolenimi aamma Københavnimi Blindeinstitutimi atuartitsinermut atortussatut nalinginnaasunngorput. Ulloq manna tikillugu ilinniarfeqarfiit marluusut taakku meeqqat atuarfianni atuartunut aamma Danmarkimi inuusuttut ilinniarfiini ilinniartunut atortussanik tunisassiortuupput, uffa maannakkut NOTA-soq tappiitsunut namminersorlutik inuussutissarsiuteqartunut atortussanik tunisassiortuusoq.
Qinigassat
Soorunami atuakkanik immiussanik tunisassiornissamut killeqanngitsunik akissaqartoqanngimmat Blindebiblioteket-imi atuakkanik maannakkut saqqummertunik atuakkanik atorniartartunut sapinngisamik amerlanerpaanut atukkiiniarsarisoqarpoq, atuaasartunit pikkorissunit aamma arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit immiunneqarsimasunik. Filmiliaritittartut akuttusuumik immiussisinneqartarput, Ebba Nørager eqqaassanngikkaanni, taanna atuffassisartuni atorneqarnersaammat. Oqaaseqatigiit nassuiarneqartussaanngillat, tassami tamanna atuartartumit isumagineqartussaammat. Taamaattumik atuaasup oqaatsit tunniuppagit naammappoq. Tunngaviit tamakku ullumikkut aamma atuupput, naak filmiliaritittartut amerlanerusut immiussisutut atorneqartaleraluartut.
1970-kkut naaneranni ineriartorneq ima siusitsigaaq allaat Blindeibiblioteketimi atuakkat immiussat tamarmik kassettebåndinut nuunneqarlutik, tamakku nipitigut pitsaanerupput aamma spolebåndoptagerinit mikinerujussuupput.
1980-kkut aallartinneranni najukkani aviisit immiussat saqqummersinneqartarnissaat kommunini suliassanngorpoq, taamaalillutik innuttaasut tappiitsut isigiarsuttullu najukkani inuiaqatigiinni timitaliillutik inooqataasinnaalerlutik. Taamaattorli tusagassiortut atuakkanillu atorniartitsisartut atuakkat immiussat kikkut katitertassaneraat pillugit isumaqatigiinngillat. Atuisartut atuakkanik atorniartitsisartut aaqqissuisuunissaat kissaatigaat, tamatumani aviisit immiussat immikkut tappiitsunuinnaq tunngasuunnginnissaat qulakkeerniarlugu. Innuttaasut tappissut nutaarsiassanik pissarsisinnaanerattut pissarsisarnissaq kissaatigineqarpoq. Kisiannili Blindebiblioteketimi atuagassiat aamma immiunneqarsinnaalerput aamma assigiimmik akeqartillugit niuertarfinni pisiarineqarsinnaalerput.
Teknikkikkut ineriartornerup malitsigisaanik oqaaseqatigiinni siunnerfeqarluarluni aamma ujaasisoqarsinnaalerlunilu qaagiinnginnartoqarsinnaalerpoq, tassami kassettebåndit immikkut aqquteqaramik, tamatumani nipit qatituut atuarneqarsinnaallutik. Ineriartortitsinermi suliaq tulleq tassaavoq atortut digitaliusut, soorlu cd-it aamma dvd-it. Immiussanik aallakaatitsissutinik nutaanik iluaquteqarluni, soorlu Plextalle imaluunniit Victor, oqaaseqatigiinni sukkanerusumik ujaasisoqarsinnaalerpoq aamma cd-it immiussanillu aallakaatitsissutit oqitsunnguupput. Aamma atuagaq ataaseq cd-mi ataatsimiissinnaavoq. 2006-imi Blindebiblioteketimi atuagaatitik tamaasa cd-nut Daisyformatitut taaneqartartunut nuussimavaat. Tassa imaappoq oqaaseqatigiit nassaariuminartunngorlugit aaqqissuunneqartut aamma nipitaat pitsanngoriartorujussuupput. Cd-ni iluaqutaasoq alla tassaavoq ima akikitsigisumik tunisassiarineqarsinnaagamik allaat atuisartup atuagaq immiussaq tigummiinnarsinnaallugu. Tassa nutaamik cd-mut immiussinissamut sanilliullugu atuakkat immiussat utertinneqarnissaat aningaasartuutaanerulluni. Taamaattumik Blindebiblioteketimik atuisartut atuakkanik immiussanik katersaateqarsinnaalerput maannakkullumi atuagaq immikkut ittoq atuaqqinniaraanni atuakkamik Blindebiblioteketimut inniminniinani utaqqinanilu atuagaq ilisivimmiit tiguinnarianngorpoq. Naak ukiuni kingullerni atuakkanik immiussanik pitsaasunik pissarsiniartarneq malunnartumik pitsaanerulersimagaluartoq tappiitsut isigiarsuttorujussuillu atuakkanik suli amerlanerusunik neqerooruteqartoqarnissaa kissaatigaat. Atuakkap atuarneqannginnerani atuagaq atuartartorpassuarnit atuarneqartarnersoq atuarneqartannginnersorluunniit isiginiarneqartarpoq.
Taamaattumik soqutigisat immikkut ittuuppata atuakkat attuumassutillit nassaariuminaassinnaasarput.
2009-mi Danmarks Blindebibliotekip taaguutaa Nota-mut allanngortinneqarpoq – nationalbibliotek for mennesker med læsevanskeligheder (nuna tamakkerlugu inunnut atuarniarnermikkut ajornartorsiutilinnut atuakkanik atorniartarfik).