Louis Braille pillugu

1809

Louis Braille januaarip ulluisa sisamaanni Parisip avataani illoqarfeerannguami inunngorpoq. Ilaqutariit tassaapput ataataasoq histinut anuliortartoq  Simon-Rene, anaanaasoq Monique qatanngutaalu arnat marluk angujulliunerusut Monique-Catherine aamma Marie-Celine. Taakku ataataasup sannaviata uiunerani illumi ujaqqamik qarmakkami najugaqarput.

1812

Pingasunik ukioqaliinnarluni Louis Braille tappigerpoq, tassa angummi sannaviani isimi aappaa savimmik kapigamiuk. Isaa aseruutilerpoq aseruunnerlu isaata aappaanut siaruarpoq (Sympathetic ophthalmia).

Taamanikku ileqquusut akerlerluinnaanik Louis Braille atuarfimmi nalinginnaasumik atualerpoq. Tassani aallaqqaammut Louisi Braillep atuaqatimi ineriartornerat kingaallatsissagai ilinniartitsisut ersissutigigaluarpaa, sukkasuumillu paasinarsivoq taamaattoqanngitsoq. Louis Braille atuartuni pikkorinnersaavoq.

1819

Louis Braillep piginnaasani pissutigalugit qulinik ukioqaliinnarluni Frankrigimi Parisimi tappiitsut ilinniarfiannut pivoq. Tassani atuartut oqalunnerinnagajammik ilinniartinneqartarput. Aammali atuartoqartarpoq, kisianni allatat qisummut nalinginnaasumut allataammata tamanna piffissaajaataasarpoq ajornakusoorlunilu. Atortut Valentin Haüym-imit nassaarineqarsimasut, taassuma Frankrigimi tappiitsunut ilinniarfik aamma tunngavilerpaa. Louis Braille nutaanik avatangiiseqarluni ingerlalluarpoq aamma atuagarsornermi saniatigut pattattalerpoq.

1821

Charles Barbier de la Serre er kaptajn Frankrigimi sakkutuut naalagaraat. Taanna nipilerinermik atortunik attorlugit ilisarineqarsinnaasunik suliaqarpoq. Taassuma isumaa malillugu sakkutuut taartumi imminnut ajornannginnerusumik attaveqaqatigiissinnaalissapput, assersuutigalugu sorsunnermi. Atortulli sakkutuuni iluatsippallaanngillat, taava Charles Barbierip atortut Frankrigimi tappiitsunut ilinniarfimmi takutippai. Tassani Louis Braillep atortut ilinniarpai, taakkuli amigaateqaqaat piviusumillu atorsinnaanatik. Assersuutigalugu atortut toornernik aqqaneq-marlunnik tunngaveqarput aamma nipit aallaavigalugit oqaatsit allaaserineqartarput, taanikkaarinerit allaaserineqaratik.

1825

Louis Brailep nipimut atortut ilikkarneranniit ukiut pingasut qaangiuttut atortut arfinilinnik toornitataqarlutik tappiitsut isigiarsuttorujussuillu ilisarnaatit attorlugit ilisarineqarsinnaasaat atorlugit atuarsinnaalerlutillu allassinnaalerput. Taamanikkut Louis Braille 16-iinnarnik ukioqarpoq.

1829

Louis Braille Frankrigimi tappiitsut ilinniarfianni ilinniartitsisunngorpoq aamma atuagaq "Method of Writing Words, Music and Plain Song by Means of Dots, for Use by the Blind and Arranged by Them" saqqummersippaa. Atuakkami atuarnissamut allannissamullu tappiitsunut isigiarsuttorujussuarnullu atortut siullerpaamik nassuiaatigineqarput, kisianni ilinniartitsisut isigisinnaasut atortoqqat naqinnerit qaffatat atorusunneruaat.

Louis Braille atutartitaminit ataqqineqartorujussuuvoq aamma taassuma atuartut ikinngutigilluarpai. Assersuutigalugu Louis Braillep atuartitani aningaasanik atukkertarpai, naak aningaasaateqarpallaanngikkaluarluni. Taarsigassarsiat allanneqartarput pappiliarlu klassimi karsimut ikineqartarpoq, karsi taanna Louis Braille toqukkut qimagutereersoq nassaarineqarpoq - karsimiillu tassanngaanniit ullumikkut oqaluttuaq manna nalunngilarput. Karsimi imatut allassimasoqarpoq; "Karsi ammarneqarpoq - kisianni tamatuma kingorna karsi imaalu ikluallannaeqarput.

1844

Ilisarnaatit attorlugit suussuserneqarsinnaasut Frankrigimi tappiitsunut ilinniafimmi kiisami akuerineqarput. Tamanna ilutigalugu Louis Braille peqqikkunnaarpoq ilinniartitsiunnaartariaqarlunilu. Louis Braille ilinniartuutiminut qanimut attuumassuteqaannarpoq, naak peqqiikkaluaqaluni tamakku siunnersortarpai qiimmassarlugillu.

1847

Louis Braille timimigut sanngiitsuulluni ukiuni pingasuni ilinniartitsisuuniarluni uterpoq, kisianni pitsaarujussuarmik ilinniartitsisuuvoq. Ukiuni pingasuni taakkunani tappiitsunut naqinnerit atuartitsinerni tamani atorneqalerput, atuakkat aamma taamatut naqinneqartalerput. Tappiitsunut naqinnerit pillugit tusallatsiakkat Europap sinneranut siammaapput.

1851

Louis Braille napparsimaruluulerpoq taavalu 1852-imi januaarip ulluisa arfernanni toqukkut qimagulluni. Louis Braille Coupvrayimi iliveqarfeerannguamut ilineqarpoq.

1854

Tappiitsunut naqinnerit Frankrigimi pisortatigoortumik akuerineqarput.

1878

Tappiitsunut naqinnerit tappiitsunut isigiarsuttorujussuarnullu atuarnermut allannermullu atortutut naleqqunnerpaatut toqqarneqarput.

1890

Tappiitsunut naqinnerit Danmarkimi atorneqalerput.

1952

Louis Braillep toquneraniit ukiut 100-t qaangiuttut Parisimi Pantheonimut nuunneqarpoq Frankrigimilu tusaamasatut ataqqineqarluni. Louis Braille ullumikkut Frankrigimi tusaamasat allat soorlu Voltaire, Rousseau, Victor Hugo aamma Marie Curie peqatigalugit qasuersaarpoq. Louis Braillep illu inunngorfia ullumikkut katersugaasivimmiippoq.

Louis Braillep assai Couvrayimiiginnarput, ullumikkullu taakku qummuattami paarineqarput. Qummuattami allanneq pisortatigoortuunngitsumik nutserlugu imaappoq:

"Qummuattamimi uani nassaarsiullaqqissorsuup Louis Braillep assai Couvray Kommunemit ataqqillugit paarineqarput."

Assip oqaasertaa: Qummuattaq Louis Braillep assaanik imalik 
- illoqarfimmi inunngorfiani Couvrayimi paarineqarput.