Allagartarsuarnik ilusilersuinerit inissiinerillu
ISI-mit siunnersuutit:
Naqinnerit portussusiat
Allagartarsuarni naqinnerit kisitsisilu qanoq ungasitsigisumit atuarneqarsinnaanerat apeqqutaapput.
Naqinnerit qaffatat, tappiitsunut naqinnerit aamma piktogrammit
Allagartarsuaq qaffatanik naqinneqarpat aamma / imaluunniit kisitsisitaqarpat tamakku minnerpaamik 0,8 mm-isut portutigissapput aamma isigattaqanngitsunik Helveticanik naqinneqassalluni. Naqinnerit qaffatat 16 aamma 50 mm-it akornanni portussuseqassapput. Tappiitsunut naqinnerit atorlugit paasissutissat naalisarnagit allanneqassapput. tappiitsunut naqinnerit pillugit immikkoortoq takuuk.
Piktogrammit piktogrammit aterpiaanni inissinneqarsimasunik allaaserisamik ilaqartinneqassapput. Piktogrammit tamatigut tamakku aterpiaanni inissitanik tappiitsunut naqinnertaqartassapput. Piktogrammit silataasa uuttuutaat 152 x 152 mm-iussapput.
Manissunik suliarinnittarnerit qalipaatillu imminnut akerleriittut
Allagartarsuarni naqinnerit tunuliaqutillu qaqortuussapput/qillertuunatik aamma manissortaat inngianartunngorlugit suliarineqarsimassanngillat. Qillernerpaaffimmikkut 40-miissapput. Naqinnerit ilisarnaatillu tunuliaquttaminnit imminnut akerleriittunik qalipaateqassapput – taartumik tunuliaqutilik qaamasoq imaluunniit qaamasumik tunuliaqutaqarluni taartoq.
Inissinneqarnerat portussusiallu
Ataavartunik allagartarsualersornerni allagartarsuit iikkamut matup parnaarsaataanut (tigummivianulluunniit) qaninnerpaamut inissinneqarsimassapput. Matup parnaarsaataata eqqaani iikkami inissaqanngippat (tigummiviataluunniit eqqaani), tassunga ilanngullugu matut marloqiusat, allagartarsuit iikkap akianut qaninnerpaamut inissinneqartassapput. Allagartarsuup qeqqata titarnera natermit nunamilluunniit 150 cm-it missaannik portutigisumut inissinneqassaaq. Allagartarsuaq inuup akornuteqarani angusinnaasaanut inissinneqassaaq. Tassa imaappoq allgartarsuup saavani pigisanik akornutaasunik matunilluunniit allagartarsuarmut tarrisitsisunik inissisimasoqassanngitsoq.