Naqiterineq
Qalipaatit qalipaatillu imminnut akerliusut
Isigiarsuttunut qalipaatit imminnut akerliusut pingaaruteqarnerpaat ilagaat. Qalipaatit immikkoortikkuminaatsut naqinnerit allisinneqarnerisigut allatulluunniit allariaatsikkut iluarsineqarsinnaanngillat.
Qalipaatit imminnut akerleriittut allatanit pappilissamillu pilersinneqartarput. Taamaattumik oqaaseqatigiinni pappilissamilu qalipaatit qalipaatinut imminnut akerleriinnut aalajangiisuupput. Pappilissami qaqortumi oqaaseqatigiinni naqinnerit qernertuugunik pitsaanerpaassaaq. Kisianni oqaaseqatigiinni qernertunngortitani qalipaatit sakkukitsut (sungaartoq qorsullu) qalipaatit imminnut akerleriittut ajornerulersinnagit – aamma atuarniarnissamut tuttarput - atorneqarsinnaapput.
Ilusilersuisarnermi nutaami oqaaseqatigiit ilaat ataatigut titarniarlugu ersarissarniarluguluunniit naqinnerit ungataat qalipaaserlugu imaluunniit titarnilersorlugit atorneqartarput. Taamatut tunuliaqutsiinerup atuarniarneq ajornakusoortilertarpaa, tassami qalipaatit imminnut akerleriittut ajornerulersarmata – taamaattumik oqaaseqatigiit ilaasa ungataat qalipaasernaveersaartarisigit. Oqaaseqatigiit ungalunissaat toqqarsiuk. Tamanna ajunngitsumik sunniuteqassaaq atuaruminarnerujussuanngorlunilu.
Naqitarpassuarni qalipaat, aamma oqaaseqatigiinni, atorneqartarput, kisianni qalipaatit qanoq atorneqarnerat nalinginnaasuunngilaq.
Pingaarnersiuinermi takutinneqartumi qalipaatit tullinnguuttut makku ataatsimoortillugit oqaaseqatigiinni ingerlaavartumik atorneqarsinnaapput:
1. qernertoq qaqortumut
2. qorsuk qaqortumut
3. tungujortoq qaqortumut
4. qernertoq sungaartumut
5. aappaluttoq sungaartumut
6. aappaluttoq qaqortumut
Papilissat pitsaassusiat
Papilissat pitsaassusiat piumasaqaatit pingasuusut tunngavigalugit eqqartorneqartarput: qaavat, oqimaassusiat qalipaataallu. Papilissat pitsaassusiat aamma pingaaruteqarpoq.
Qaava
Papilissat qillinngitsut, sakkukitsumik qillertut qillertullu immikkoortinneqartarput (aamma papilissat qalliuserneqanngitsut, sakkukitsumik qalliusikkat qillertumillu qalliusikkat pineqartarput). Papilissat qillertut nalinginnaasumik qillertuusarput taamaalillutillu inngianartarlutik, kisianni papilissat sakkukitsumik qillertoq aamma inngianartarput.
Inngiasunneq isigiarsuttumut ajornartorsiutaasorujussuuvoq (kisiannimi aamma kikkut tamarmik allisitsiuserlutik atuartartut) taamaattumillu sapinngisamik papilissat qillinngitsut toqqarniarneqartassapput. Qillarissaanerli papilissap qaata ilusaanut pingaaruteqarpoq, tassami oqaaseqatigiit tassaniittussaammata. Papilissat ilusilersorluagaavallaat atuarniarnermut atortorissaaruserluni atuarnermi kissaatigineqanngitsumik sunniuteqartarput ”nunatut innermik anitsiffittut” isikkulinnik, tassami oqaaseqatigiit papiliarlu assut allisinneqartarput. Taamaattumik papilissat qalliuserneqanngitsut imaaliallaannaq toqqarneqartassanngillat, tassami papilissap ilusaa eqqarsaatigineqartussaammat.
Oqimaassuseq
Papilissap nalinginnaasumik oqimaassusia graminngorlugu oqaatigineqartarput. Gramimut uuttuut papilissap m2-imut oqimaassusianut uuttuutaavoq. Papilissap issussusia ilaatigullu ussissusia gramimut uuttuutaapput.
Issussusia ussissusialu opacitetenimut tunngatitaavoq, tassa papiliaq akimorlugu takunnittoqarsinnaanersoq. Papilissap illua´tungai tamaasa atorlugit naqiterisimagaanni tamanna immikkut pingaaruteqarpoq. Qaffasissumik opacitetip papiliaq akimorlugu iluamik takunnittoqarsinnaannginnera oqaluttuaraa, papilissallu taamatut ittut isigiarsuttunut pitsaanerpaapput. Tamanna isigiarsuttut atuarnerminni qaamanermik atuisarnerujussuannik pissuteqarpoq aamma qaamanerup papilissap opacitetiata pingaarutaa ersersittarpaa.
Papilissat assigiinngitsorpassuarnik pitsaassuseqarput aamma gramimut uuttuutaat imminnut sanillersuutiinnarlugit opacitetianik inerniliisoqarsinnaanngilaq. Kisiannili gramimut uuttuut qaffasissumillu opacitet imminnut attuumassuteqarput. Imartussuseq siunnersuutigineqarsinnaasoq aamma paasissutissap qanoq imartutigineranut attuumassuteqarluinnarpoq, illuttut naqiteriffigineqarsimanersoq, assitaqarnersoq il.il. Tassa imaappoq gramimut uuttuutit atugassat assigiinngitsuusut.
Quppersakkanut papilissat minnerpaamik m2-imut 90 gram aamma quppersakkanut immikkut isigiarsuttunut naleqqussakkanut papilissat m2-imut minnerpaamik 120 gramit Dansk Blindesamfundimit siunnersuutigineqarput.
Qalipaatit
Papilissap qalipaataat assigiinngiiaartorujussuusinnaapput, papiliaq assigiinngitsunik qalipaaserneqaannarnani aammali papiliaq qaqortoq imaanngilaq qaqqorissuusoq. Papilissat assigiinngitsunik pitsaassusillit assigiinngitsunik qalipaateqarput taamaattumik qalipaatit imminnut akerleriittut eqqarsaatigalugit papilissap qalipaatai pingaaruteqarput.
Positivtimik/negativimik naqiterinerit
Positivimik aamma negativimik naqiterinermik oqariartaaseq naqiterinermut naqitikkamullu naammassisamut tunngapput.
Oqaaseqatigiit qernertoq/qaqortumut ikkussorneqarsimappata oqaaseqatigiit qernertunik allannillit papilissami qaqortumiissapput taakkunanngalu angusat tassaapput oqaaseqatigiit qernertunik allat papilissamik qaqortumik tunuliaqutillit. Taakku taamatut negativmik naqiteraanni papilisssami tunuliaqutaasoq qernertoq papilissamut qaqortumut naqiterneqassaaq tassanilu angusat tassaassapput tunuliaqutaasoq qernertoq qaqortunik allannilik.
Atuartartut isigiarsuttut ilaasa negativimik naqitat orniginerusarpaat, nalinginnaasumilli positivimik naqitat atorneqartarnissaat siunnersuutigineqarpoq, tassami qaqortut qernertumut oqaaseqatigiiliani ingerlaavartuni atuaruminaassinnaammata.