Nappaatit assigiinngitsut pissutaallu
Isiginiarnikkut innarluuteqarneq oqaatsinik ikittunnguanik imaluunniit aalajangersimasumik qanoq innermik nassuiarneqarsinnaanani inissisimaffiuvoq. Pissutsit assigiinngitsut amerlasoorpassuit inuit ataasiakkaat periarfissaannut inissisimanerannullu sunniuteqarsinnaapput allanngortitsisinnaallutillu:
Siullermik isiginiarnikkut annaasaqarneq, tassa imaappoq tappissutsip apparnera, tappissutsip tamakkiisumik annaaneraniit annikinnerusumik annaasaqarninngorsinnaavoq. Matumani inuit tappiitsut imaluunniit isigiarsuttut pineqarput, tassa imaappoq tappissorujussuusinnarluni tappigingajalluinnarnermut.
Inuk isiginiarnermigut innarluutilik inunnguutsiminik, meeraanerminit, inersimasuunerminit imaluunniit ukioqqortusereerluni isiginiarnermigut innarluuteqartuusinnaavoq. Inuit isiginiarnermikkut innarluutillit amerlanerit inuiaqatigiinni utoqqaanerusuneersuupput aamma inuiaqatigiinni innuttaasut utoqqaliartortillugit inuit isiginiarnermikkut innarluutillit amerlinissaannut tunngavissaqartarpoq.
Inuit sinneruttumik isiginnaassuseqartut assigiinngitsorpassuarnik isiginnaassuseqartarput, tassami nalinginnaasumik tappissuseqariarluni tappissutsimut qanorluunniit ittumut pisoqarsinnaammat.
Piviusut
- Isiginnaassuseq atuuffinnit arlalinnit akuugaavoq, assersuutigalugu tappissuseq (ungasissumut tappissoq allatut tappissusilik (centralsyn), perifert syn, qalipaatinik immikkoortitsisinnaaneq, qalipaatit sakkortuunik immikkoortitsisinnaaneq taassutsimillu malussarissuseq.
- Tappissuseq ungasianit ilisarnaatinik atuarnikkut, amerlanertigut naqinninnernik assigiinngitsunik angissusilinnik aamma brøkitut takutinneqartutut naqinnernik mikinerpaanik inuup misileraataasup ungasissutsimit tassanngaanniit takusinnaasaatut uuttortarneqartarpoq. Isarussat sapinngisamik iluarsivissoqqaarlugit tappissuseq uuttortarneqartarpoq.
- Assersuut: Inuup nalinginnaasumik tappissusillip 60 meterisut ungasitsigisumit takusinnaassaa inuup isigiarsuttup 6 meterisut ungasitsigisumit takoqqarsinnaappagu tapiissuseq brøkenngorlugu 6/60-iussaaq. Tamanna decimalinut kisitsisinngortillugu 0,1-iussaaq, tassa imaappoq tappissuseq 10 procentinik annikilleriarsimasoq imaluunniit nalinginnaassutsimik tappissutsip 1/10-ilersimagaa.
Aamma sanimut tappissuseq annikillisimasinnaavoq, tamannalu sanimut tappissutsimik misissuilluni uuttortarneqartarpoq. Sanimut tappissuseq ima apparsimatigisinnaavoq allaat isigisap qeqqani qeqertaasannguaq kisimi takuneqarsinnaalluni, kikkert- imaluunniit tunnelsynitut taaneqartartoq (qeqqinnaanik sullorsuartullu taamaallaat isigisaqarsinnaasoq).
Isigiarsulernermi atuarsinnaajunnaartoqartarpoq ungasissumullu isigisaaruttoqartarluni, uffa ajornanngikannersumik pisuttoqarsinnaasartoq. Tamassumunnga akerliusutut inuk qeqqinnaanik tappissusilik amerlanertigut nalinginnaasumik atuarsinnaasarpoq ungasissumilu isigisaqarsinnaalluni, kisianni inuup taassuma isigisinnaasami ataanni saniannilu akornutit takusinnaanngilai, taamaattumillu silami pisunniarnissaq ajornakusoortorujussuusarpoq.
Ajoqutit ilaat tappigernerup saniatigut tassaasarpoq tutsarikkunnaarneq (malugissutsit marluit annikillerujussuarneranni suliassat unammillernartut takorloorneqarsinnaapput).
Kiisalu nappaatit ilaasa malitsigisaannik isit qaamanermut malussarissorujussuanngortarput imaluunniit immikkut ittumik qaamaneqartillugu malussarinnerusarput. Inuit isigiarsuttut amerlanersaat nalinginnaasumik qaamanermit iluaagisaqartarput, seqerngup qinngornerippagit imaluunniit qullermiit qaamaneruppat apeqqutaatinnagu.
Isiginiarnikkut innarluutit amerlanersaat isikkut nappaammik pissuteqartarput, tamakkulu ilaat nalinginnaasorujussuusarput (”inuit nappaataat”), uffa allat akuttunerujussuusut. Nakorsat immikkut ilinniarsimasut isikkut nappaatinik suussusersisartut, pitsaaliuisartut katsorsaasartullu oftalmologimik taaneqartarput.
Piviusut
Danmarkimi isikkut nappaatit nalinginnaanerpaat
- Grå stær, (querti) (cataract), inunni utoqqaanerusuni nalinginnaanerpaasoq amerlanertigullu ataavartumik isigiarsukkunnaartillugit pilattarneqarsinnaasut.
- Ukioqqortussutsit malitsigisaanik nappaat maculadegeneration (AMD), taanna ingammik utoqqaanerusunik eqquisarpoq. Nappaatip taassuma malitsigisaanik qeqqani isigiarsuttunngortoqartarpoq, taamaalillunilu atuartoqarsinnaajunnaartarluni inuillu ungasianit ilisarisinnaajunnaartarlugit.
- Sukkorneq (diabetes) isikkut nappaateqalersitsisinnaavoq isigiarsuttoqalerluni, isikkut aattarluni immaqalu tappigerluni. Nappaat inooriaatsip malitsigisaanik nappaataavoq takussaaleraluttuinnartoq.
- Grøn stær, (querti) (glaucom), utoqqarni akulikinneruvoq, ataavartoq aamma ataavartumik tappigertitsisartoq, tassunga ilanngullugu isigisamik annikillisitsisartoq.
- Nethindeløsning (Isip qinnguata ameraasaanik kaanngartoorneq), taanna pilattarneqarsinnaagaluarpoq kisiannili amerlanertigut ataavartumik isigiarsuttoqalersarpoq.
- Retinitis pigmentosa, nappaat kingornuttagaq katsorsarneqarsinnaanngitsoq aamma sivisunerusumik atorneqartartoq imatullu aallartittartoq; taartumi isigisaarunnermiit periferemik isigiarsukkiartulerneq kingusinnerusukkullu qeqqini isigisanik annikillisoorneq immaqalu aamma tappigerneq.
Matuma qulaani allaaserisami oqaatsit isit nakorsaasa atortagaat atorneqanngillat, kisiannili tappissutsip annikillinnerata assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsinnaanerannik qanorlu ittuusinnaanerannik atuartartumut paasissutissiineruinnarlutik. Taamaalilluni isigiarsuttorujussuit sorpianik takusaqarsinnaanerat avatangiisinut paasiuminaassinnaasarpoq. Taamaattumik inuit isiginiarnermikkut innarluuteqarnermik sukumiisumik ilisimasaqanngitsut ulluinnarni nalinginnaasumik inuujumalluni, nalinginnaasunik suliaqartarniarluni soorlu atuarniaraanni, pisuttuarniaraanni, iganiaraanni aamma bussinut ilaaniaraanni pisariaqartitat kissaatigisallu assigiinngitsorpassuit naammassineqartariaqartartut paatsiveerussutigisinnaavaat.